Tilat kuntayhteistyön avulla
Pääperiaate kaikessa liikuntapaikkarakentamisessa ja uusien liikuntaolosuhteiden luomisessa on se, että seuran tulee ensimmäisenä käydä kunnan kanssa keskustelua paikkakunnan liikuntapaikkasuunnitelmasta. Kunnassa saattaa olla käynnissä suunnitelmia, jotka voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa seuran olosuhdetilanteeseen positiivisella tavalla.
Uusien asuinalueiden rakentuminen, tilojen käyttötarkoituksien muutokset sekä eri lajien hankkeet saattavat esimerkiksi olla positiivisia signaaleja myös voimistelun näkökulmasta. Oikeaan aikaan tapahtuvalla vaikuttamistyöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia kunnan liikuntapaikkasuunnitelmiin ja voimistelun olosuhdekehitykseen.
Case - Isokyrö
Isokyrön kunnassa tehtiin vuosien 2017 - 2020 aikana muutoksia kunnan sisäliikuntaolosuhteisiin. Telinevoimisteluseuralla ei ollut aiemmin kiinteää telinesalia, vaan telineet siirrettiin varastosta saliin jokaisen harjoituksen ajaksi. Kunnan uusi liikuntahalli mahdollisti välillisesti myös merkittävän olosuhdeparannuksen voimistelulle.
Uuteen liikuntahalliin siirrettiin palloilulajien harjoittelua, ja samalla viereisen koulun liikuntasali muutettiin kiinteäksi telinesaliksi. Kunta vastasi isommista rakenteellisista muutoksista ja seuran vastuulla oli tilan kalustaminen.
Kumppanuusmalleja kunnan kanssa
Vaikka liikuntalaki ohjaakin kuntia rakentamaan ja ylläpitämään liikuntaolosuhteita, puitelaki ei määrittele palveluiden määrää tai tasoa. Erilaiset kuntayhteistyön mallit ovatkin lisääntyneet useissa lajeissa, jolloin kunta ja seura /-t jakavat vastuuta kiinteistöinvestoinnista tai kokonaisuuden toteutuksesta. Erilaiset kuntakohtaiset toimintaperiaatteet yhteistyömalleista kannattaa selvittää oman kunnan virkamiehiltä ja päättäjiltä, sillä erot toimintamalleissa voivat olla suuria.
1. Kunnan osakkuus halliyhtiössä tai osaomistus kiinteistöstä
Riippuen hankkeen hallinnointimallista (OY vs. RY) kunta voi olla osakkaana halliyhtiössä tai vaihtoehtoisesti toimia osaomistajana kiinteistössä. Mallissa investointikustannukset jakaantuvat useammalle taholle, ja käyttötalousvaiheessa halliyhtiön päätöksiä on tekemässä useampi taho.
Yhteisomistajuuden myötä hallin käyttövuorot voivat jakaantua seuran ja kunnan välille. Paras vaihtoehto seuran kannalta on, jos kokonaisuus saadaan toteutettua niin, että päiväkäyttömahdollisuudet ovat kunnalla (esim. päiväkodit / koulut) ja iltakäyttö on seuralla.
Malli mahdollistaa OKM & AVIen liikuntapaikkarakentamisen investoinnin paremmat saantimahdollisuudet, sillä aikankin tähän mennessä kuntavetoisia hankkeita ollaan tuettu paremmin kuin muita hankkeita.
2. Kunta rakennuttajana - seura tai OY operoijana
Toisessa mallissa kunta toimii kiinteistön rakennuttajana eli vastaa näin ollen rakentamisesta ja siitä syntyvistä kuluista. Kiinteistön operointi ja käyttötalousvastuu on kuitenkin seuralla (huomioi sopivat hallinnointimallit). Kunta omistaa kiinteistön, jolloin he ovat myös taho, joka vastaa suunnitteluun ja rakentamiseen haettavien tukien hausta.
Malli poikkeaa liikuntapaikkojen "normaalista mallista" siten, että seuralla on samaan aikaan vapaus hallinnoida tiloja ja sen eteenpäinvuokrausta, mutta samalla seura todennäköisesti maksaa kiinteistöstä huomattavasti normaalia korkeampaa vuokraa.
3. Kunta hankkeen lainoittajana tai lainan takaajana
Joissakin tapauksissa kunta voi toimia seurahankkeen lainoittajana tai lainan takaajana. Ehtoina lainalle voi olla esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen investointituen tai maaseudun kehittämisrahan saanti. Osa kunnista ei kuitenkaan suostu tällaisten kokonaisuuksien lainoittajiksi tai lainan takaajiksi. Tilanne tulee varmistaa omasta kunnasta.
4. Käyttötalouden kunnallinen tuki
Kunta voi tukea seuravetoisia hankkeita käyttötalousvaiheessa useammalla eri tavalla. Näistä perinteisimmät ovat erilaiset vuokratuet sekä päiväkäyttövuorojen ostaminen.
Kunnissa on vaihtelevasti käytössä erilaisia vuokratukikäytäntöjä, joissa kunta tukee seuroja yksityisten käyttövuorien ostamisessa. Osassa kunnista vuokratukikäytäntö perustuu maksujen tasa-arvoistamiseen, jolloin sellaisten lajien vuoromaksuja tuetaan erityisesti, joille kunta ei itse voi tarjota olosuhteita. Osassa kunnista vuokratuki on sama %-osuus kaikenlaisten olosuhteiden osalta.
Kunta voi myös ostaa vuoroja liikuntaolosuhteen operoijalta. Erityisesti päiväkäyttöjen ostaminen on monen yksityisen tai seuravetoisen hankkeen toiveena, sillä näitä vuoroja on vaikea täyttää muilla keinoilla tehokkaasti. Kunta voi vuokrata tilasta yksittäisiä käyttövuoroja tai laajemmin kaikki päiväkäyttövuorot. Tästä yhteistyömallista on hyvä keskustella jo hanketta suunniteltaessa, sillä liikuntapaikan sijainnilla sekä kalustuksella on merkittävä vaikutus tilan hyödynnettävyyteen.