Olosuhteiden rahoittaminen
Olosuhteiden rahoittaminen
Voimistelutiloja suunniteltaessa ja rakentaessa hankkeen rahoitus ja tilan tuleva käyttötalous on keskiössä
Olosuhteiden rahoittaminen
Voimistelutiloja suunniteltaessa ja rakentaessa hankkeen rahoitus ja tilan tuleva käyttötalous on keskiössä
Taustat kuntoon rahoituksen varmistamiseksi
Tässä oppaassa olosuhteista ja niiden rahoittamisesta puhutaan laajalla otannalla aina pienvälineiden hankinnasta isompiin hankekokonaisuuksiin. Uusien olosuhteiden rahoitusmahdollisuudet sekä käyttötalous määrittelevät merkittävällä tavalla sitä, mihin seurojen on olosuhteita kehittäessä mahdollisuus satsata.
Kaiken rahoituksen saamisen kannalta hankkeen tai hankinnan merkittävyys toimintaan ja toimintaympäristöön on aina keskeistä. Ei ole väliä onko hankintojen tai hankkeen tukijana kunta, yritys tai valtio, tietyt reunaehdot ja vaateet ovat yleensä rahoituksen saamisen takana. Seuraavassa listauksessa onkin huomioitu näitä eri näkökulmia, jotka edesauttavat rahoituksen ja avustusten saamisen mahdollisuuksia sekä hankkeen tehokasta vaikuttamis- ja viestintätyötä.
1. Vaikutus toimintaympäristöön - muutokseen vastaaminen
Hankinnan tai hankkeen merkitys seuran ja laajemmin koko alueen toimintaympäristöön vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin. Voiko seura vastata toimintaympäristössä tapahtuneeseen tai tapahtumassa olevaan muutokseen?
Mikäli voitte osoittaa, että tuki suuntautuu kokonaisuuteen, joka edistää laajalla rintamalla tasa-arvoista mahdollisuutta liikkua ja urheilla, tuen saannin mahdollisuudet paranevat. Tasa-arvoisia liikkumismahdollisuuksia edistävät esimerkiksi voimistelutilojen ja -välineiden saatavuuden parantuminen paikallisille asukkaille tai erityisryhmien puutteellisten liikuntavälineiden kehittäminen.
Voimisteluliiton ja seurojen käytössä olevassa Spotti-sovelluksessa (oikealla) voi vertailla seuran ydintoiminta-aluetta väestöön ja sen kehitykseen. Spottiin tuodaan seuran anonymisoitu harrastajadata sekä laajemmat väestötiedot sekä -ennusteet. Spotin avulla seura voi perustella hankkeen tai hankinnan tarvetta todelliseen toimintaympäristöstä saatavaan tietoon perustuen.
Lisätietoa Spotin käyttömahdollisuuksista sekä käyttöönotosta saat liiton henkilöstöltä sekä nettisivuilta.
2. Kohderyhmä ja sen laajuus - tarpeen osoittaminen
Mitä paremmin hanke tai hankinta pystyy palvelemaan laajojen käyttäjäryhmien tarpeita, sitä paremmat edellytykset rahoituksen saannille on. Seura voikin pohtia hankkeen kohderyhmää esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta.
- Keihin hanke vaikuttaa seuran sisällä? Millä tavoin?
- Onko seuran sisällä kohderyhmiä, joiden liikkumismahdollisuuksiin hanke vaikuttaa välillisesti?
- Kuinka moneen prosenttiin paikallisista asukkaista seuran toiminta vaikuttaa?
- Ketkä ulkopuoliset toimijat hyötyvät hankkeesta / hankinnasta (esim. muut seurat, koululaiset, päiväkodit)?
- Onko seuralla sidosryhmiä, joita voidaan osallistaa hankkeeseen?
Useissa tuki- ja avustusmuodoissa yhteisrahoitushankkeita arvostetaan muiden vastaavien kokonaisuuksien ohi kohderyhmän laajuuden takia. Yhteistyötä tai kumppanuutta jonkin toisen toimijan kanssa kannattakin harkita rahoituksen lisäksi myös toiminnallisten seikkojen takia.
Case - Yhteistyöllä voimisteluhalli
Järvenpään Voimistelijat toteuttivat yhteistyössä Keski-Uudenmaan Kristillisen koulun kanssa liikunta- ja voimisteluhallin vuonna 2020. Alunperin Kristillinen koulu etsi yhteistyökumppania uuden liikuntahallin toteuttamiseksi, ja yhteisen intressin myötä toimijat pääsivät sopimukseen kokonaisuudesta. Seura toimi lopulta hankkeen päätoteuttajana ja koulu on tilan pääkäyttäjä päiväsaikaan.
Hanke sai merkittävän taloudellisen tuen AVIn myöntämästä investointiavustuksesta. Myönteistä avustuspäätöstä edisti hankkeen laaja kohderyhmä, noin 1 000 jäsenen voimisteluseura sekä alueen koululaiset.
Kuvassa Järvenpään Voimistelijoiden voimisteluhalli.
3. Järkevä ja perusteltu kustannusarvio
Perusteltu ja taloudellisesti järkevällä tavalla luotu kustannusarvio lisää luottamusta hankkeen toteutuksesta. Kustannusarvio myös antaa vastapuolelle viestin siitä, onko hankinta järkevä suhteessa sen toteuttajaan. Hyvin toteutettu kustannusarvio on:
1. Tarkka - budjetti laadittu nykyisten markkinahintojen mukaisesti, perusteltavissa olevat luvut
2. Yksityiskohtainen ja selkeä - kustannukset jaettu kategorioihin, jotta kulurakenne on selkeä
3. Luotettava - luvut ja tiedot pohjautuvat faktoihin tai käytännön tietoon
4. Riskien huomiointi - mahdollisten riskien ja niiden taloudelliset vaikutusten esille tuominen
5. Realistinen aikataulu - aikataulujen pettämisen mahdollisuus on huomioitu
6. Joustava ja muokkattava - lopullinen rahoitus ja mahdolliset avustukset vaikuttavat kokonaisuuten
Apuja kustannus- ja kannattavuusarvion laadintaan
4. Vaikutus - mitä uutta?
Mahdollistaako hanke tai hankinta toiminnallisesti jotain sellaista, mitä ei olla paikkakunnalla ennen voitu tehdä? Tai helpottaako kokonaisuus nykyisen toiminnan järjestämistä merkittävällä tavalla?
- Uuden voimistelulajin aloittaminen
- Voimistelu oheislajina uuden olosuhteen myötä
- Toiminnan kasvattaminen määrällisesti
- Turvallisuuden varmistaminen
- Kilpatoiminnan seuraavien tasojen saavuttaminen
- Jotain muuta?
Oli kyseessä sitten laadullinen tai määrällinen muutos aiempaan, sen kuvaaminen realistisin tavoittein edistää rahoituksen saamista.
5. Rakentamisen laatuperiaatteet ja kestävä kehitys
Rakentamisen laatuperiaatteiden painotus näkyy esimerkiksi OKM:n investointiavustuksen kriteereissä. Myös muissa avustuskokoanisuuksissa kestävän kehityksen mukaisten hankintojen tukeminen on aiempaa enemmän esillä.